By

Mitä voimme oppia maailmalla järjestetyistä perusturvaan liittyvistä kokeista?

mitavoimmeoppia_kansi

Tänk Fellow Ohto Kanninen ehdotti jo 2012 kenttäkoetta perustulosta. Yhdessä Tänkin tutkimusjohtajan Mikko Forssin kanssa he jalostivat idean marraskuussa 2014 julkaistuksi raportiksi “Miten testata perustulon vaikutuksia?“. Raportin yhtenä tavoitteena oli viedä eipäs-juupas-väittelyksi jämähtänyt perustulokeskustelu faktoihin perustuvalle tasolle. Perustulon käyttöönoton kaltaista systeemistä muutosta on haastavaa simuloida matemaattisilla malleilla siihen liittyvien dynaamisten vaikutusten takia. Tämän on tiedostanut myös pääministeri Juha Sipilän hallitus, joka linjasi strategisessa ohjelmassaan toukokuussa 2015, että ”toteutetaan perustulokokeilu”.

Lataa tutkimus tästä.

Käsillä oleva raportti on osa esiselvitystyötä, jonka tarkoituksena on valtioneuvoston kanslian (VNK) tilauksesta valmistella Suomessa toteutettavaa perustulokokeilua. Vaikka kenttäkoe perustulosta on Suomessa uusi idea, maailmalla on joitakin kokeita jo tehty. Päätavoitteenamme on ollut hakea niistä oppia, jotta ymmärtäisimme, mitä asioita tulisi huomioida perustulokokeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Olemme koonneet mielestämme olennaisimmat opit heti raportin alkuun kiireistä lukijaa silmällä pitäen. Raportti on julkaistu Kelan Työpapereita-julkaisusarjassa.

Lähteinä olemme käyttäneet akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tämä on rajannut tarkastelusta pois kokeet tai kokeilut, joista ei ole tehty kunnollisia selvityksiä tai analyysejä. Alankomaissa suunnitteilla olevien kokeiden tiedot perustuvat niitä valmistelevien tutkijoiden haastatteluihin. Kuvailemme työpaperissa lyhyesti, minkälaisia eri kokeet ovat olleet ja minkälaisia tuloksia niistä on saatu. Näihin havaintoihin perustuen olemme valmistelleet listan keskeisimmistä opeista, jotka kannattaa huomioida suomalaisen perustulokenttäkokeen valmistelussa. Nämä opit on jaettu kolmeen aihealueeseen: tutkimuskysymykset, koeasetelma ja tulosten arvioiminen.

Yksi olennaisimmista tutkimuskysymyksistä perustulokokeessa on selvittää, miten ilman tiukkoja ehtoja ja tulorajoja myönnettävä rahaetuus vaikuttaa työn tarjontaan. Sitä olisi hyvä tutkia erilaisilla perustulotason ja veroasteiden yhdistelmillä, jotta voidaan ymmärtää sekä tulo- että substituutiovaikutuksia. Subjektiivisen hyvinvoinnin ja stressitasojen mittaaminen voi auttaa havaitsemaan perustulon vaikutuksia herkemmin ja yksilöllisemmin kuin pelkän työn tarjonnan tarkastelu. Siksi myös niitä tulisi seurata kokeessa.

Laadullisesti hyvän koeasetelman edellytyksenä on riittävän iso otoskoko, joka mahdollistaa eri ihmisryhmien tarkemman tarkastelun. Koehenkilöt tulee valita arpomalla ja vapaaehtoisten käyttöä koehenkilöinä tulisi välttää. Koska tietylle alueelle rajautuva koe vähentää tulosten yleistettävyyttä, olisi valtakunnallinen koe suotuisin vaihtoehto. Kokeen on kestettävä myös riittävän pitkään, jotta käyttäytymisvaikutuksia ehditään havaita.

Tulosten arviointiin liittyen suosittelemme, että kokeiltavan ohjelman arviointi otetaan huomioon jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tuloksia arvioitaessa oikean ajankohdan valitseminen aineistosta on yhtä lailla tärkeää. Lisäksi kokeen aineiston avoimuus parantaa tutkimuksen laatua.