By

Liberan perustilimallissa unohtuu ihmisten käyttäytyminen

Libera on rohkeasti tarttunut tunteita herättävään aiheeseen – sosiaaliturvan kokonaisvaltaiseen uudistamiseen – ja esitellyt oman ehdotuksensa ratkaisuksi eli perustilimallin. Sillä on joitakin samankaltaisia ominaisuuksia kuin perustulolla, jota Libera tosin pitää vääränä lääkkeenä oikeaan diagnoosiin. Perustili korostaa yksilön mahdollisuuksia yhdistää sosiaaliturva joustavasti työntekoon. Lisäksi lainapohjaisena järjestelmänä se vaikeuttaisi pelkällä yhteiskunnan tuella elämistä.

Rohkea oletus ihmisistä päätöksentekijöinä

Viime vuosina käyttäytymistaloustiede on haastanut vallitsevan näkemyksen ihmisestä rationaalisena päätöksentekijä. Kritiikin mukaan ihmiset rikkovat rationaalisen päätöksentekijän ominaisuuksia säännöllisesti (1). Perustilimalli rakentuu siis jossakin määrin vanhentuneen näkemyksen pohjalle, kun se ”lähtee ajatuksesta, että suurin osa ihmisistä kykenee toimi-maan rationaalisesti”. Raportin mukaan perustilin periaate toimisi nykyisen sosiaaliturvamallin mukaisesti myös tapauksissa, joissa rationaalisen toimijan oletus ei pidä. Raportti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, miten tämä tapahtuu. 

Kannustinvaikutuksia tulisia tutkia kokeellisella asetelmalla

Raportti kuvailee uudistusehdotuksen olevan tarkoituksellisesti kannustinvaikutuksiltaan radikaali. Todellisen vaikuttavuuden arviointia ja perusteluja jää kuitenkin kaipaamaan: systemaattisemman ja vaikuttavamman yhteiskuntapolitiikan luomisessa tulisi vaikuttavuusarviointi ottaa vakavammin ja kokonaisvaltaisemmin huomioon. Koska perustilimalli eroaa huomattavasti nykyjärjestelmästä, monet vaikutukset eivät ole suoralta kädeltä ennustettavia. Sen sijaan niiden voidaan ajatella heijastelevan kompleksisen talousjärjestelmän kokonaisuudesta nousevia uusia ilmiöitä. Ehdotetun mallin vaikuttavuutta kannattaisi tutkia kokeellisella asetelmalla – samalla tavoin kuin lääkeaineiden vaikutuksia tutkitaan kokeellisesti johtuen tutkimuskohteen eli ihmiskehon monimutkaisuudesta.

Ihmiset ovat lyhytnäköisiä

Perustilin luonteeseen kuuluu, että yksilöt voivat itse suunnitella ja pitkälti myös päättää, kuinka paljon ja milloin he käyttävät perustilillä olevia varoja toimentulonsa turvaamiseksi. Ihmisten on kuitenkin muun muassa havaittu valintojensa perusteella arvostavan enemmän nykyhetken tuloja suhteessa tulevaisuuden tuloihin. Liberalaiset tunnustavat, että ”tätä ihmisten lyhytnäköisyyttä perustilimalli ei luonnollisesti poista, mutta se kannustaa nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää paremmin kaukonäköisyyteen suomalla ihmisille mahdollisuuden korjata omasta suunnitelmallisuudestaan, ahkeruudestaan ja säästeliäisyydestään kertyvät hedelmät.” Jos ihmiset kuitenkin toimivat lyhytnäköisesti eivätkä pysty tekemään itselleen optimaalisia valintoja, asettaa se monet perustilimallin mahdolliset hyödyt epäselviksi.

Nudgen eli tuuppauspolitiikan avulla tuloksiin

Perustilin yhtenä tavoitteena on kannustaa ihmisiä tekemään töitä, varsinkin kun perustililtä nostettava tulo esitetään ensisijaisesti rinnastettavaksi pitkäaikaistyöttömien nykyisin käytössä olevaan työmarkkinatukeen. Kirjoittajat kuvailevat myös perustilin lähtevän ajatuksesta, että ihmisiä motivoi työmarkkinoille ensisijaisesti oma tahto – jonka taustalla on toimeentulon tarve tai ammatillinen into – eivätkä keinotekoiset työllistämistoimet.

Liberan luottamus pitkälti taloudellisiin kannustimiin kuvastaa uskoa rationaaliseen päätöksentekijään. Tämä johtaa myös ns. nudge- eli tuuppauspolitiikan sivuuttamiseen yhteiskuntapolitiikan työkaluna. Nudge perustuu ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen ja tämän tiedon soveltamiseen suunniteltaessa ihmisten kohtaamia valintatilanteita. Etenkin Iso-Britanniasta löytyy viime vuosilta vakuuttavia näyttöjä tuuppauksen mahdollisuuksista myös työllistymisen edistämisessä. Esimerkiksi Essexin alueella työttömiä pyydettiin muun muassa kirjoittamaan työnhakuun liittyvistä tuntemuksistaan suotuisin tuloksin.

Meitä kaikkia ohjaava oma tahto voi johtaa pahasti harhaan. Meissä ihmisissä on se peri-inhimillinen piirre, että usein haluamme asioita, jotka ovat etujemme vastaisia: useat väittävät olevansa onnellisempia, kun töitä ei tarvitse tehdä, mutta työskennellessään raportoivat onnellisuutensa korkeammaksi kuin ollessaan työttöminä. Siksi sosiaaliturvauudistuksen kaltaisen tärkeän aiheen suunnittelussa tulee hyödyntää kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ihmismieleen ja -käyttäytymiseen.

Markus Kanerva

________
(1) Täydellinen rationaalisuus edellyttää 1) täydellistä tietoa, 2) päätöksien nojautuvan tietoon eikä tunteisiin, 3) päässälaskukykyä hyötyfunktion ratkaisemiseksi ja 4) preferenssien olevan ristiriidattomia (Lähde: BE101x Behavioural Economics in Action, University of Toronto, edX.org)