Kenttäkoe paras malli kokeilla perustuloa

Kenttäkoe paras malli kokeilla perustuloa

petukansiMikäli Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään testaamalla. Kenttäkokeella voitaisiin luotettavimmin selvittää perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin.

Tulokset käyvät ilmi Ajatushautomo Tänkin 26.11. julkaisemasta selvityksestä “Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä”.

Lataa tutkimus tästä.

Tänk lähestyy selvityksessään perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta.
- Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Perustulokenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi, sanoo selvityksestä vastaava tutkija, Tänk Fellow Ohto Kanninen Ajatushautomo Tänkistä.

Perustulokenttäkokeella on selvityksen mukaan useita perustuslaillisia, taloudellisia, poliittisia ja tutkimuksellisia rajoitteita. Yksi keskeisimmistä rajoitteista liittyy perustuslain takaamaan kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun.
- Yhteiskunnalliset kenttäkokeet asettavat kansalaiset hetkellisesti keskenään erilaiseen asemaan. Kokeen toteuttaminen vaatisi poliittisen päätöksen siitä, onko tällainen eriarvoisuus hetkellisesti hyväksyttävissä, sanoo toinen selvityksen kirjoittajista, tutkimusjohtaja Mikko Forss Tänkistä.
- Koe edellyttäisi erillisen lain ja perustuslakivaliokunnalta tarvittaisiin myös ensimmäisen kerran kanta kokeeseen osallistujien arpomisesta.

Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli olisi negatiivinen tulovero. Negatiivinen tulovero tarkoittaa verojärjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron, takuutulon. Malli korvaisi ensisijaiset etuudet toimeentulotukea ja lapsilisiä lukuun ottamatta tiettyyn tasoon asti.

Selvityksen mukaan kenttäkokeen tulisi kestää ainakin kaksi vuotta ja siihen tulisi osallistua vähintään 8000 henkilöä 18-62-vuotiaista suomalaisista. Osallistujat valittaisiin arpomalla. Verojärjestelmän tulisi siirtyä heidän osaltaan kuukausipohjaiseksi, jotta tiedot kuukausittaisista tuloista voitaisiin ottaa huomioon. Selvityksessä esitetään kokeiltavaksi takuutuloa muutamalla eri tasolla, 400 ja 700 euron välillä.

- Olennaista olisi seurata vaikutuksia laajalla mittaristolla; tulisi arvioida kokeen vaikutuksia osallistujien työllistymiseen, mutta myös koettuun hyvinvointiin ja elämänhallintaan, Kanninen sanoo.

Selvityksessä rakennetussa mallissa pyritään tekemään mahdollisimman vähän muutoksia nykyiseen perusturvaan, jotta se läpäisisi perustuslain tarkastelun. Toisaalta kuitenkin on pyritty riittävän merkittävään kokeeseen, jotta olennaisimmat käyttäytymisvaikutukset tulisivat näkyviin.

Perustulokenttäkokeen edellytykset pähkinänkuoressa
• Kahden vuoden kokeilu
• Mukana 8000 suomalaista
• Osallistujat valittaisiin arpomalla kaikkien, alle mediaanitulon ansaitsevien 18-62-vuotiaiden joukosta
• Verojärjestelmä osallistujien osalta kuukausipohjaiseksi
• Erillislaki ja perustuslaillinen tulkinta menettelystä

Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittivat selvityksen.