By

Käyttäytymistiede politiikanteossa – tiivistelmä esityksestä

tiina_yleiso_IMGP3153

Ajatushautomo Tänkin ja Tulevaisuusvaliokunnan Innostunut yhteiskunta -jaoston tilaisuudessa tutustuttiin siihen, miten käyttäytymistieteen avulla voidaan tehdä toimivampaa politiikkaa. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus Tänkin hankkeelle, jonka tavoitteena on edistää näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan tekemistä.

Käyttäytymistieteen soveltaminen yhteiskuntapolitiikassa perustuu ihmisten epäjohdonmukaiseen toimintaan, jota pystytään kuitenkin ennakoimaan. Olennaisena osana ovat satunnaistetut kenttäkokeet, joiden avulla erilaisten toimintamallien toimivuutta voidaan testata ja mitata ja näin saada pitävää näyttöä.

 

esityksen_kansi

Uusi näkökulma auttaisi päätöksentekijöitä paremmin ennakoimaan poliittisten toimenpiteiden, kuten uusien lakien, seurauksia. Käyttäytymistieteeseen perustuva lähestymistapa olisi yksi lisätyökalu nykyisten politiikan teon välineiden rinnalle. Sen yhtenä etuna on valinnanvapauden säilyttäminen – toisin on, kun ihmisten toimintaan vaikutetaan sääntelyllä ja veroilla.

Tilaisuus saa jatkoa Tänkin 5.6. järjestämässä seminaarissa, jossa käyttäytymistaloustieteen kansainväliset huiput kertovat omista näkemyksistään ja mahdollisista sovellutuksista Suomeen. Tutustu Tänkin esitykseen. 

 

Kokeileva lähestymistapa sai kansanedustajilta kannatusta

Tänkin avausta olivat kommentoimassa kansanedustajat Päivi Lipponen (sd), Mikael Jungner (sd) ja Harri Jaskari (kok).

jungner_IMGP3178

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen uskoi, että kokeilukulttuuri tulee Suomessa lähtemään kunnolla liikkeelle myös hallituksen vastavalmistuneen tulevaisuusselonteon myötä ja käyttäytymistieteellisen näkökulman soveltaminen sopisi ajatusmaailmaan hyvin.

Mikael Jungner näki politiikan ongelmien taustalla viime vuosisadalla syntyneiden aatesuuntausten jumittumisen teoreettiseen keskusteluun, joka ei vastaa nykyajan ongelmiin. Hänen arvionsa mukaan 95 % energiasta tulisi laittaa konkreettisissa tilanteissa ratkaisujen testaamiseen ja tulosten analysointiin.

 

Harri Jaskari piti entisenä tutkijana tutkimuksen mukaan ottamista päätöksenteossa erityisen tärkeänä ja hänen mielestään käyttäytymistaloustieteen mahdollisuuksia kannattaisi heti pilotoida. Jaskari esitti kolme mahdollista kohdetta: alkoholipolitiikka; yrittäjyys ja siihen liittyvä tappiokammo sekä energiakysymykset, etenkin säästämisen ja kulutuksen osalta.

kaikki_puhujat_2_IMGP3224

Yleisön joukosta nousi kysymys käyttäytymistieteen soveltamisen suhteesta demokratiaan ja tasa-arvoon. Lisäksi tutkijoiden näkökulmasta tuotiin esille käytännön ongelmia; Suomessa tehdään jo erilaisia käytännön kokeiluja, mutta usein ne eivät täytä satunnaisten interventioiden tunnusmerkkejä tai eivät johda uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Käyttäytymistieteissä myös vaikuttavien mekanismien tutkiminen on haastavampaan kuin pelkkien ilmiöiden ennustaminen. Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen nosti myös esille perinteisen kansanvalistuksen riittämättömyyden. Niiden korvaajana ja täydentäjänä hän korosti elämänhallintataitojen merkitystä, joita Tänk on aiemmin tutkimuksessaan käsitellyt.