By

Käyttäytymistaloustieteen mahdollisuudet Suomessa -seminaari

Tänkin torstaina 5.6. järjestämässä seminaarissa paneuduttiin siitä, miten käyttäytymistieteellistä näyttöä voitaisiin Suomessa hyödyntää politiikan tekemisessä. Puhujina tilaisuudessa olivat käyttäytymistaloustieteen huippuasiantuntijat maailmalta. Tarkan ohjelman voit tarkistaa täältä.

Tänk 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lordi Gus O’Donnell (Chairman, Frontier Economics / kuvassa keskellä) on yksi David Cameronin hallituksen alaiseksi perustetun, käyttäytymistieteitä uraa uurtavasti politiikassa soveltavan Behavioural Insight Team -yksikön perustajista. Hän esitteli käyttäytymistaloustieteen perusteet ja päämekanismit sekä miten tehdä käyttäytymistaloustieteen ja yleisemmin käyttäytymistieteiden avulla vaikuttavaa politiikkaa. O’Donnell myös perusteli, miksi hänen mielestään hallitusten kannattaa ottaa käyttöön käyttäytymistieteiden tarjoamat työkalut tukemaan kansalaisten päätöksenteko: voidaan välttää liiallista sääntelyä ja saada aikaan säästöjä.

topi_ja_george

Professori George Loewenstein (Herbert A. Simon Professor of Economics and Psychology at Carnegie Mellon University / kuvassa oikealla) toi esille klassisen taloustieteen ongelmallisuuden ihmisen toiminnan tulkitsijana. Taustalla on virheellinen oletus siitä, että ihmiset käyttäytyisivät puhtaan laskelmoivasti ja optimoisivat valintansa. Sen sijaan käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma ottaa ihmisen paremmin huomioon kokonaisuutena ja näin ollen tarjoaa monipuolisemman työkalupakin poliitikoille. Käyttäytymistaloustiedettä sovellettaessa merkittäviä ovat satunnaistetut vertailukokeet, joissa kontrolliryhmän avulla voidaan mitata testattavan toimenpiteen vaikuttavuus. Esimerkkeinä Loewenstein esitteli ylipainoon liittyviä tutkimuksia. Myös Hankenin apulaisprofessori Topi Miettinen (kuvassa vasemmalla) korosti kommenttipuheenvuorossaan satunnaistettujen vertailukokeiden merkitystä vaikuttavuuden selvittämisessä.

Tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilde University & The Danish Nudging Network) esitteli johtamansa käyttäytymistieteellisen verkostonsa tekemää työtä, jota hän kuvaili ”sissitutkimukseksi”. Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman paljon kokeellisia interventioita ja tuoda tutkimusta lähelle kadunmiestä. Esimerkkinä Hansen kertoi, kuinka he kokeilivat Kööpenhaminan lentokentällä erilaisia ratkaisuja passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi. Hän myös kuvailu pohjoismaisten erityispiirteiden – sääntely, kattavat väestötietokannat, matala hierarkia ja konsensuskulttuuri – vaikutusta käyttäytymistaloustieteen ja sitä hyödyntävän politiikan soveltamiseen.

Puheenvuorot voit katsoa täältä.

paneeli_rajattava_ylhäältä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa keskusteltiin muun muassa kokeilukulttuurin tärkeydestä ja sen edistämisestä yhteiskunnassa sekä valtionhallinnossa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vaatii aina omistajuutta sekä sitoutumista, ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan paras tapa olisi aloittaa käyttäytymistaloustieteen soveltaminen keskitetysti. Keskusteluissa käsiteltiin myös tuuppauspolitiikan eettistä puolta. Lordi O’Donnell sekä Hansen korostivat avoimuuden merkitystä, myös negatiivisen tai nolla-tuloksen tuottaneista kokeiluista tulisi raportoida julkisesti.

Paneelikeskustelun voit katsoa täältä.