By

Miten testata perustulon vaikutuksia?

Kenttäkoe paras malli kokeilla perustuloa

petukansiMikäli Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään testaamalla. Kenttäkokeella voitaisiin luotettavimmin selvittää perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin.

Tulokset käyvät ilmi Ajatushautomo Tänkin 26.11. julkaisemasta selvityksestä “Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä”.

Lataa tutkimus tästä.

Tänk lähestyy selvityksessään perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta.
- Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Perustulokenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi, sanoo selvityksestä vastaava tutkija, Tänk Fellow Ohto Kanninen Ajatushautomo Tänkistä.

Read More

By

Käyttäytymistaloustieteen mahdollisuudet Suomessa -seminaari

Tänkin torstaina 5.6. järjestämässä seminaarissa paneuduttiin siitä, miten käyttäytymistieteellistä näyttöä voitaisiin Suomessa hyödyntää politiikan tekemisessä. Puhujina tilaisuudessa olivat käyttäytymistaloustieteen huippuasiantuntijat maailmalta. Tarkan ohjelman voit tarkistaa täältä.

Tänk 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lordi Gus O’Donnell (Chairman, Frontier Economics / kuvassa keskellä) on yksi David Cameronin hallituksen alaiseksi perustetun, käyttäytymistieteitä uraa uurtavasti politiikassa soveltavan Behavioural Insight Team -yksikön perustajista. Hän esitteli käyttäytymistaloustieteen perusteet ja päämekanismit sekä miten tehdä käyttäytymistaloustieteen ja yleisemmin käyttäytymistieteiden avulla vaikuttavaa politiikkaa. O’Donnell myös perusteli, miksi hänen mielestään hallitusten kannattaa ottaa käyttöön käyttäytymistieteiden tarjoamat työkalut tukemaan kansalaisten päätöksenteko: voidaan välttää liiallista sääntelyä ja saada aikaan säästöjä.

topi_ja_george

Professori George Loewenstein (Herbert A. Simon Professor of Economics and Psychology at Carnegie Mellon University / kuvassa oikealla) toi esille klassisen taloustieteen ongelmallisuuden ihmisen toiminnan tulkitsijana. Taustalla on virheellinen oletus siitä, että ihmiset käyttäytyisivät puhtaan laskelmoivasti ja optimoisivat valintansa. Sen sijaan käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma ottaa ihmisen paremmin huomioon kokonaisuutena ja näin ollen tarjoaa monipuolisemman työkalupakin poliitikoille. Käyttäytymistaloustiedettä sovellettaessa merkittäviä ovat satunnaistetut vertailukokeet, joissa kontrolliryhmän avulla voidaan mitata testattavan toimenpiteen vaikuttavuus. Esimerkkeinä Loewenstein esitteli ylipainoon liittyviä tutkimuksia. Myös Hankenin apulaisprofessori Topi Miettinen (kuvassa vasemmalla) korosti kommenttipuheenvuorossaan satunnaistettujen vertailukokeiden merkitystä vaikuttavuuden selvittämisessä.

Tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilde University & The Danish Nudging Network) esitteli johtamansa käyttäytymistieteellisen verkostonsa tekemää työtä, jota hän kuvaili ”sissitutkimukseksi”. Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman paljon kokeellisia interventioita ja tuoda tutkimusta lähelle kadunmiestä. Esimerkkinä Hansen kertoi, kuinka he kokeilivat Kööpenhaminan lentokentällä erilaisia ratkaisuja passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi. Hän myös kuvailu pohjoismaisten erityispiirteiden – sääntely, kattavat väestötietokannat, matala hierarkia ja konsensuskulttuuri – vaikutusta käyttäytymistaloustieteen ja sitä hyödyntävän politiikan soveltamiseen.

Puheenvuorot voit katsoa täältä.

paneeli_rajattava_ylhäältä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa keskusteltiin muun muassa kokeilukulttuurin tärkeydestä ja sen edistämisestä yhteiskunnassa sekä valtionhallinnossa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vaatii aina omistajuutta sekä sitoutumista, ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan paras tapa olisi aloittaa käyttäytymistaloustieteen soveltaminen keskitetysti. Keskusteluissa käsiteltiin myös tuuppauspolitiikan eettistä puolta. Lordi O’Donnell sekä Hansen korostivat avoimuuden merkitystä, myös negatiivisen tai nolla-tuloksen tuottaneista kokeiluista tulisi raportoida julkisesti.

Paneelikeskustelun voit katsoa täältä.

By

Tänk mukana SuomiAreenalla

Mutua, lobbausta vai faktoja – mihin politiikan teko perustuu? -paneelikeskustelu
Tiistaina 15.7. klo 10.30–11.45.
Kaupungintalon piha, SuomiAreena

Mukana keskustelemassa ovat Miltton Networksin johtava asiantuntija Jussi Kekkonen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo sekä kansanedustajat Anni Sinnemäki (vihr.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.). Keskustelua johtavat Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva ja Tänk Fellow Ohto Kanninen.

Kiitos osallistuneille! Kuvia täpötäydestä tilaisuudesta voi vilkaista Tänkin Facebook-sivulta.

sa_logo_rgb

By

Käyttäytymistiede politiikanteossa – tiivistelmä esityksestä

tiina_yleiso_IMGP3153

Ajatushautomo Tänkin ja Tulevaisuusvaliokunnan Innostunut yhteiskunta -jaoston tilaisuudessa tutustuttiin siihen, miten käyttäytymistieteen avulla voidaan tehdä toimivampaa politiikkaa. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus Tänkin hankkeelle, jonka tavoitteena on edistää näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan tekemistä.

Käyttäytymistieteen soveltaminen yhteiskuntapolitiikassa perustuu ihmisten epäjohdonmukaiseen toimintaan, jota pystytään kuitenkin ennakoimaan. Olennaisena osana ovat satunnaistetut kenttäkokeet, joiden avulla erilaisten toimintamallien toimivuutta voidaan testata ja mitata ja näin saada pitävää näyttöä.

 

esityksen_kansi

Uusi näkökulma auttaisi päätöksentekijöitä paremmin ennakoimaan poliittisten toimenpiteiden, kuten uusien lakien, seurauksia. Käyttäytymistieteeseen perustuva lähestymistapa olisi yksi lisätyökalu nykyisten politiikan teon välineiden rinnalle. Sen yhtenä etuna on valinnanvapauden säilyttäminen – toisin on, kun ihmisten toimintaan vaikutetaan sääntelyllä ja veroilla.

Tilaisuus saa jatkoa Tänkin 5.6. järjestämässä seminaarissa, jossa käyttäytymistaloustieteen kansainväliset huiput kertovat omista näkemyksistään ja mahdollisista sovellutuksista Suomeen. Tutustu Tänkin esitykseen. 

 

Kokeileva lähestymistapa sai kansanedustajilta kannatusta

Tänkin avausta olivat kommentoimassa kansanedustajat Päivi Lipponen (sd), Mikael Jungner (sd) ja Harri Jaskari (kok).

jungner_IMGP3178

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen uskoi, että kokeilukulttuuri tulee Suomessa lähtemään kunnolla liikkeelle myös hallituksen vastavalmistuneen tulevaisuusselonteon myötä ja käyttäytymistieteellisen näkökulman soveltaminen sopisi ajatusmaailmaan hyvin.

Mikael Jungner näki politiikan ongelmien taustalla viime vuosisadalla syntyneiden aatesuuntausten jumittumisen teoreettiseen keskusteluun, joka ei vastaa nykyajan ongelmiin. Hänen arvionsa mukaan 95 % energiasta tulisi laittaa konkreettisissa tilanteissa ratkaisujen testaamiseen ja tulosten analysointiin.

 

Harri Jaskari piti entisenä tutkijana tutkimuksen mukaan ottamista päätöksenteossa erityisen tärkeänä ja hänen mielestään käyttäytymistaloustieteen mahdollisuuksia kannattaisi heti pilotoida. Jaskari esitti kolme mahdollista kohdetta: alkoholipolitiikka; yrittäjyys ja siihen liittyvä tappiokammo sekä energiakysymykset, etenkin säästämisen ja kulutuksen osalta.

kaikki_puhujat_2_IMGP3224

Yleisön joukosta nousi kysymys käyttäytymistieteen soveltamisen suhteesta demokratiaan ja tasa-arvoon. Lisäksi tutkijoiden näkökulmasta tuotiin esille käytännön ongelmia; Suomessa tehdään jo erilaisia käytännön kokeiluja, mutta usein ne eivät täytä satunnaisten interventioiden tunnusmerkkejä tai eivät johda uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Käyttäytymistieteissä myös vaikuttavien mekanismien tutkiminen on haastavampaan kuin pelkkien ilmiöiden ennustaminen. Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen nosti myös esille perinteisen kansanvalistuksen riittämättömyyden. Niiden korvaajana ja täydentäjänä hän korosti elämänhallintataitojen merkitystä, joita Tänk on aiemmin tutkimuksessaan käsitellyt.

By

Käyttäytymistiede politiikan teon välineenä – oppeja maailmalta

Torstaina 6.3. klo 10.30 – 11.30.
Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3 (Pikkuparlamentti) – tilaisuus on kaikille avoin.
Järjestäjänä ajatushautomo Tänk ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Innostunut yhteiskunta -jaos.

Monen yhteiskunnallisen ongelman ytimessä on kansalainen, joka ei aina toimi omaa hyvinvointiaan edistäen. Psykologinen tutkimus osoittaa, etteivät kansalaiset ole niin rationaalisia päätöksentekijöitä kuin aiemmin on haluttu uskoa. Monien politiikkatoimien epäonnistumisen takana onkin käyttäytymistieteelliseen näytön puuttuminen valmisteluprosessista.

Tiina Likki (VTT) ja Markus Kanerva (VTM) ajatushautomo Tänkistä kertovat kansalaisinfossa järjestettävässä tilaisuudessa, kuinka käyttäytymistieteellisten tutkimustulosten avulla voidaan vaikuttaa ihmisten toimintaan ja siten edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Onnistuneita toimenpiteitä niin terveyden, energiankulutuksen kuin työllistymisen parista löytyy ympäri maailmaa, mutta erityisesti Iso-Britannian Behavioral Insights Teamin toiminta tarjoaa mielenkiintoisia oppeja.

Tänkin esitystä kommentoivat kansanedustajat Harri Jaskari (kok), Mikael Jungner (sd) ja Päivi Lipponen (sd). Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan ja kyselemään aiheesta. Kansalaisinfon tilaisuus on kaikille avoin, mutta toivomme silti ennakkoilmoittautumista oheisen linkin kautta – ilmoittautuminen.

“Käyttäytymistiede politiikan teon välineenä – oppeja maailmalta” -tilaisuus on avaus Tänkin laajemmalle hankkeelle, jonka tarkoituksena on edistää näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan tekemistä Suomessa. Osana hanketta Tänk järjestää torstaina 5. kesäkuuta 2014 seminaarin, johon on lupautunut puhumaan alan kansainvälisiä huippunimiä. Lisäksi Tänk tulee järjestämään työpajoja suomalaisille toimijoille ja vaikuttajille syksyllä 2014.

Tervetuloa!

Näin löydät perille:

kansalaisinfo_sijainti

By

Katso Homma hallussa -tutkimuksen julkaisutilaisuus jälkeenpäin!

- Tervetuloa ja Tänkin esittely / Markus (0–4:30)
- Tutkimuksen taustoitus ja teoriakehys / Mikko (4:30–14:08)
- Tutkimuksen tulokset… / Tiina (14:08–16:31)

Read More

By

Kuvia julkaisutilaisuudesta

Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva avasi julkaisutilaisuuden.

Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva avasi julkaisutilaisuuden.

Read More

By

Homma hallussa -tutkimuksen julkaisutilaisuus

Tänkin suomalaisten elämänhallintaa käsittelevä, ensimmäinen itsenäinen tutkimus julkaistiin tiistaina 4.6.2013 Elämänhallinta – arjen sanastosta yhteiskuntapolitiikan keskiöön -tutkimusta inspiroi muun muassa havainto suomalaisten kokemuksellisesta hyvinvoinnin vajeesta. Nykyisessä monimutkaistuneessa maailmassa – valintojen viidakossa – ihmiset eivät vaikuta onnistuvan elämään arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Tutkimus käsittelee elämänhallinnan merkitystä yksilön tavoitteiden saavuttamisen ja onnellisuuden kannalta.

Helsinki Think Companylla vietetyissä julkkareissa kommentaattoreina toimivat kansanedustaja Päivi Lipponen, Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen sekä yrittäjä Jari Sarasvuo.

Read More

By

Homma hallussa

Tänkin ensimmäisessä omassa tutkimusjulkaisussa pureudutaan hyvinvoinnin ja elämänhallinnan suhteeseen. Lähtökohtana on havainto, että vaikka suomalaisilla on keskimäärin enemmän taloudellisia resursseja ja vapauksia toteuttaa itseään kuin koskaan aiemmin historiassa, ihmiset eivät onnistu saavuttamaan itselleen tärkeimpiä asioita.

Tutkimuksen teoreettinen pohja nojaa Amarta Senin toimintavalmiusteoriaan, jota on täydennetty omalla elämänhallinnan käsitteellämme. Tulokset osoittavat, että elämänhallinta on merkittävä tavoitteiden saavuttamista ennustava tekijä. Lisäksi havaittiin, että tavoitteiden saavuttaminen on keskeisesti yhteydessä yksilön kokemaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen.

 

Haasteet elämänhallinnassa eivät ole vain yksilötason kysymyksiä. Elämänhallinnan puute on monilta osin yhteiskunnallinen ongelma, jota voisi parantaa politiikan keinoin. Kohentuminen näkyisi yksilön hyvinvoinnin lisäksi monenlaisina yhteiskunnallisina hyötyinä, kuten alentuneina sosiaali- ja terveysmenoina. Tutkimuksen mukaan myös yksilöt, joilla on korkean elämänhallinnan taso kokevat muita useammin tekevänsä mielekästä työtä. Parhaimmillaan tämä merkitsee tuottavaa ja pitkää työuraa. Raportissa esitellään myös suuntaviivoja, minkälaista politiikkaa pitäisi tehdä elämänhallinnan kohentamiseksi.

Lataa tutkimus tästä.

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa 4.6.2013 Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen, kansanedustaja Päivi Lipponen ja yrittäjä Jari Sarasvuo kommentoivat julkaisua tuoreeltaan. Katso heidän näkemyksensä täältä.

By

Kuplia, kuohuntaa ja utopioita


Tänkin raportti Kuplia, kuohuntaa ja utopioita – Selvitys uudesta taloudellisesta ajattelusta ja liikehdinnästä on julkaistu! Sitran tilaama selvitystyö auttaa ymmärtämään valtavirran ulkopuolista ajattelua ja uuden taloudellisen liikehdinnän muotoja. Keskeinen yhdistävä tekijä esitellyille ajatuksille ja liikkeille on se, että ne voidaan nähdä reaktioina johonkin asiantilaan, ongelmaan tai muutokseen, joista selvityksen alussa on nostettu esille seitsemän keskeistä. Selvitys kuvaa myös vaihtoehtoisia uusia malleja siitä, kuinka talous tulisi järjestää. Lisäksi  tarkastellaan ajatushautomoita ja instituutteja uuden tekemisen ja tutkimuksen muotoina, joissa yhdistyy taloudellinen analyysi, uudenlaisten talousmallien rakentaminen ja jopa aktivismi.

Lataa julkaisu tästä.

Lue myös Mikko Forssin ja Ohto Kannisen kirjoittama blogipostaus Tänään marginaalissa, huomenna valtavirtaa?

Kuva: Taiteilija Karolina Kucian visuaalinen näkemys julkaisun sisällöstä. Voit suurentaa kuvan klikkaamalla sitä.