By

Käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa – yhteenveto seminaarista

Hiljainen_vallankumous_yhteenveto_kuvaHiljainen vallankumous – Käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa -seminaarin kolmen pääpuhujan esityksistä valmistui yhteenvetoraportti viime syksynä. Olemme sitä hyödyntäneet muun muuassa työpajassa, jossa jatkoimme suomalaisin voimin seminaarin aiheista. Kertauksena viime kesäisestä seminaaristamme haluamme jakaa sen myös kaikille kiinnostuneille.Ohessa myös kiireisimmille pääpuhujien esitysten ydinkohdat.

Lataa yhteenveto tästä.

Lord Gus O’Donnell: Mitä on käyttäytymistaloustiede ja mitä se voi tarjota yhteiskuntapolitiikalle.

  1. Meidän tulee pyrkiä ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja miten ihmiset tekevät päätöksiä. Yhteiskunnan tukea tarvitsevat ihmiset ovat usein joutuneet asemaansa väärien tai lyhytnäköisten päätöstensä tai epäonnen takia. Kun ymmärrämme tällaiseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, pystymme luomaan toimivaa yhteiskuntapolitiikkaa.
  2. Politiikkatoimenpiteet tulee testata etukäteen aina kun se vain on mahdollista, koska ilman testausta ei voi tietää niiden vaikutuksia. Testaaminen tukee myös uusien, entistä parempien keinojen kehittämistä.
  3. Suomessakin kannattaisi perustuu oma yksikkö, joka tukisi julkisen sektorin toimenpiteiden kehittämistä ja tutkimista hyödyntäen käyttäytymistieteitä ja testausta. Tällainen yksikkö voi myös laajemmin vaikuttaa asenteisiin ja työtapoihin yhteiskuntapolitiikan tekemisessä.
  4. Muualla tehtyjä toimenpiteitä ei pidä kopioida suoraan. Niitä voi hyödyntää, mutta toimenpiteet on sovitettava paikalliseen kulttuuriin ja sosiaaliseen normistoon. Myös siksi oma yksikkö on perusteltu.

Professori George Loewenstein: Kokeelliset tutkimukset yhteiskuntapolitiikan tukena.

  1. Käyttäytymistaloustiede huomioi perinteistä talousteoriaa paremmin, kuinka ihmiset oikeasti toimivat ja tekevät päätöksiä, mikä auttaa suunnittelemaan parempia yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä.
  2. Toimenpiteitä tulee aina pyrkiä testaamaan ennen niiden käyttöönottoa, mieluiten satunnaistetuilla kenttäkokeilla.
  3. Testaaminen on tärkeää, koska ainoastaan sen avulla voimme varmistua, että suunniteltu toimenpide tuottaa halutut tulokset.

Tutkija Pelle Guldborg Hansen: Kuinka käyttäytymistaloustiede ja tuuppaukset toimivat Pohjoismaissa

  1. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on monia piirteitä, jotka tukevat niin sanottujen tuuppaus-interventioiden tekemistä
  2. Mahdollisuuksia toteuttamaan tarvitaan osaavia ihmisiä.
  3. Paras toimintaympäristö syntyy, kun hankkeilla on sekä julkisen sektorin tuki että ne syntyvät alhaalta ylöspäin.
  4. Pienillä muutoksilla voidaan saada iso vaikutus aikaiseksi.

By

Käyttäytymistaloustieteen mahdollisuudet Suomessa -seminaari

Tänkin torstaina 5.6. järjestämässä seminaarissa paneuduttiin siitä, miten käyttäytymistieteellistä näyttöä voitaisiin Suomessa hyödyntää politiikan tekemisessä. Puhujina tilaisuudessa olivat käyttäytymistaloustieteen huippuasiantuntijat maailmalta. Tarkan ohjelman voit tarkistaa täältä.

Tänk 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lordi Gus O’Donnell (Chairman, Frontier Economics / kuvassa keskellä) on yksi David Cameronin hallituksen alaiseksi perustetun, käyttäytymistieteitä uraa uurtavasti politiikassa soveltavan Behavioural Insight Team -yksikön perustajista. Hän esitteli käyttäytymistaloustieteen perusteet ja päämekanismit sekä miten tehdä käyttäytymistaloustieteen ja yleisemmin käyttäytymistieteiden avulla vaikuttavaa politiikkaa. O’Donnell myös perusteli, miksi hänen mielestään hallitusten kannattaa ottaa käyttöön käyttäytymistieteiden tarjoamat työkalut tukemaan kansalaisten päätöksenteko: voidaan välttää liiallista sääntelyä ja saada aikaan säästöjä.

topi_ja_george

Professori George Loewenstein (Herbert A. Simon Professor of Economics and Psychology at Carnegie Mellon University / kuvassa oikealla) toi esille klassisen taloustieteen ongelmallisuuden ihmisen toiminnan tulkitsijana. Taustalla on virheellinen oletus siitä, että ihmiset käyttäytyisivät puhtaan laskelmoivasti ja optimoisivat valintansa. Sen sijaan käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma ottaa ihmisen paremmin huomioon kokonaisuutena ja näin ollen tarjoaa monipuolisemman työkalupakin poliitikoille. Käyttäytymistaloustiedettä sovellettaessa merkittäviä ovat satunnaistetut vertailukokeet, joissa kontrolliryhmän avulla voidaan mitata testattavan toimenpiteen vaikuttavuus. Esimerkkeinä Loewenstein esitteli ylipainoon liittyviä tutkimuksia. Myös Hankenin apulaisprofessori Topi Miettinen (kuvassa vasemmalla) korosti kommenttipuheenvuorossaan satunnaistettujen vertailukokeiden merkitystä vaikuttavuuden selvittämisessä.

Tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilde University & The Danish Nudging Network) esitteli johtamansa käyttäytymistieteellisen verkostonsa tekemää työtä, jota hän kuvaili ”sissitutkimukseksi”. Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman paljon kokeellisia interventioita ja tuoda tutkimusta lähelle kadunmiestä. Esimerkkinä Hansen kertoi, kuinka he kokeilivat Kööpenhaminan lentokentällä erilaisia ratkaisuja passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi. Hän myös kuvailu pohjoismaisten erityispiirteiden – sääntely, kattavat väestötietokannat, matala hierarkia ja konsensuskulttuuri – vaikutusta käyttäytymistaloustieteen ja sitä hyödyntävän politiikan soveltamiseen.

Puheenvuorot voit katsoa täältä.

paneeli_rajattava_ylhäältä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa keskusteltiin muun muassa kokeilukulttuurin tärkeydestä ja sen edistämisestä yhteiskunnassa sekä valtionhallinnossa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vaatii aina omistajuutta sekä sitoutumista, ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan paras tapa olisi aloittaa käyttäytymistaloustieteen soveltaminen keskitetysti. Keskusteluissa käsiteltiin myös tuuppauspolitiikan eettistä puolta. Lordi O’Donnell sekä Hansen korostivat avoimuuden merkitystä, myös negatiivisen tai nolla-tuloksen tuottaneista kokeiluista tulisi raportoida julkisesti.

Paneelikeskustelun voit katsoa täältä.

By

Seminaarin jälkitallenne

Tänkin käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa -seminaarin voi katsoa myös jälkeenpäin. Seminaari järjestettiin torstaina 5.6. klo 13 – 17. Seminaarin ohjelman voit tarkistaa täältä.

Alussa Markuksen tervetuliaissanat ja O’Donnelin esittely
Lordi O’Donnellin esitys kohdasta 6:00
Yleisökysymykset lordi O’Donnelille 54:20
Professori George Loewensteinin esitys kohdasta 1:11:03
Apulaisprofessori Topi Miettisen kommenttipuheenvuoro sekä keskustelua kohdasta 1:50:30

Alussa tutkija Pelle Guldborg Hansenin esittely kohdasta 1:29
Tutkija Hansenin esitys kohdasta 3:10
Kysymykset Hansenille kohdasta 32:25
Paneelikeskustelu 46:55

By

Seminaaripuhujien biografiat

Gus O’Donnell

GusLordi Gus O’Donnell on liikkeenjohdon konsulttiyhtiö Frontier Economicsin hallituksen puheenjohtaja sekä vieraileva professori London School of Economicsissa ja University College Londonissa. O’Donnell toimi vuosina 2005 – 2011 Ison-Britannian pääministerin Cabinet Secretaryna, valtionhallinnon korkeimpana virkamiehenä. Sitä ennen hän työskenteli korkeana virkamiehenä Ison-Britannian valtiovarainministeriössä. Lisäksi hän on ollut Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston hallitusten jäsen.

O’Donnell oli yksi David Cameronin hallituksen alaiseksi perustetun Behavioural Insight Team (BIT) -yksikön perustajista. Nykyään itsenäisesti toimiva BIT-yksikkö pyrkii käyttäytymistieteellisten interventioiden avulla parantamaan Ison-Britannian poliittista päätöksentekoa ja politiikkatoimenpiteiden toimivuutta.

O’Donnell opiskeli taloustieteitä Warwickin yliopistossa sekä Nuffield Collegessa Oxfordissa. Ennen uraansa virkamiehenä O’Donnell toimi luennoitsijana Glasgown yliopistossa. Viime aikoina hän on toiminut puheenjohtajana työryhmässä, joka julkaisi maaliskuussa 2014 vaikutusvaltaisen selvityksen Hyvinvoinnista ja politiikasta. Hänet aateloitiin vuonna 2005 ja vuonna 2012 hänestä tuli lordi O’Donnell, kun hänet kutsuttiin parlamentin ylähuoneen poliittisesti sitoutumattomaksi jäseneksi.

 

George Loewenstein

Loewenstein

Professori George Loewenstein on maailman johtavia käyttäytymis- ja neurotaloustieteilijöitä ja hänen katsotaan olevan yksi kyseisten tieteenalojen perustajista. Loewensteinilla on  Herbert A. Simon -professuuri Carnegie Mellon yliopistossa Yhdysvalloissa, minkä lisäksi hän on käyttäytymistaloustieteen osaston johtaja Leonard Davis Instituutissa Pennsylvanian yliopistossa. Loewenstein on julkaissut oli 200 vertaisarvioitua artikkelia sekä kirjoittanut tai editoinut kuusi kirjaa käyttäytymistaloustieteen sekä päätöksenteon aihepiireistä. Hän väitteli taloustieteen tohtoriksi vuonna 1985 Yalen yliopistosta.

Loewensteinin tutkimus keskittyy psykologian ja taloustieteen sovelluksiin. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat päätöksenteko, neuvottelu, psykologia ja terveys, laki ja taloustiede, sopeutumisen psykologia, tunteiden rooli päätöksenteossa, uteliaisuuden psykologia sekä tilanteet, joissa ihmisten käyttäytyy kontrolloimattomasti, kuten impulsiivisissa väkivaltarikoksissa. Hänen viime aikainen tutkimuksensa on keskittynyt käyttäytymistaloustieteen soveltamiseen politiikassa erityisesti terveyden ja ilmastonmuutoksen saralla.

Kotisivu

 

Pelle Guldborg Hansen

Pelle-HansenPelle Guldborg Hansen on käyttäytymistieteiden tohtori, Tanskan Nudge-verkoston (Danish Nudging Network) puheenjohtaja sekä Etelä-Tanskan ja Roskilden yliopistojen The Initiative of Science, Society & Policy -yhteishankkeen johtaja. Hansen väitteli tohtoriksi Roskilden yliopistosta vuonna 2010. Siitä lähtien hän on työskennellyt arkielämän käyttäytymistaloustieteellisten sovellusten, etenkin niin sanottujen nudge-interventioiden parissa. Hansenin vuonna 2010 perustamaan ja johtamaan Nudge-verkostoon kuuluu yli 60 organisaatiota: julkishallinnon instituutioita, kuntia, yliopistoja, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Verkosto on osa Hansenin johtamaa iNudgeYou-ryhmää, joka pyrkii soveltavan käyttäytymistieteen keinoin kaventamaan ihmisten aikomusten ja toiminnan välistä kuilua. Tavoitteena on lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja kestävää kehitystä. Ryhmän toteuttamat projektit ovat liittyneet kansalaisten arkielämään roskaamisesta elintenluovutukseen ja verosäätelyyn.

Kotisivu

By

Käyttäytymistiede politiikanteossa – tiivistelmä esityksestä

tiina_yleiso_IMGP3153

Ajatushautomo Tänkin ja Tulevaisuusvaliokunnan Innostunut yhteiskunta -jaoston tilaisuudessa tutustuttiin siihen, miten käyttäytymistieteen avulla voidaan tehdä toimivampaa politiikkaa. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus Tänkin hankkeelle, jonka tavoitteena on edistää näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan tekemistä.

Käyttäytymistieteen soveltaminen yhteiskuntapolitiikassa perustuu ihmisten epäjohdonmukaiseen toimintaan, jota pystytään kuitenkin ennakoimaan. Olennaisena osana ovat satunnaistetut kenttäkokeet, joiden avulla erilaisten toimintamallien toimivuutta voidaan testata ja mitata ja näin saada pitävää näyttöä.

 

esityksen_kansi

Uusi näkökulma auttaisi päätöksentekijöitä paremmin ennakoimaan poliittisten toimenpiteiden, kuten uusien lakien, seurauksia. Käyttäytymistieteeseen perustuva lähestymistapa olisi yksi lisätyökalu nykyisten politiikan teon välineiden rinnalle. Sen yhtenä etuna on valinnanvapauden säilyttäminen – toisin on, kun ihmisten toimintaan vaikutetaan sääntelyllä ja veroilla.

Tilaisuus saa jatkoa Tänkin 5.6. järjestämässä seminaarissa, jossa käyttäytymistaloustieteen kansainväliset huiput kertovat omista näkemyksistään ja mahdollisista sovellutuksista Suomeen. Tutustu Tänkin esitykseen. 

 

Kokeileva lähestymistapa sai kansanedustajilta kannatusta

Tänkin avausta olivat kommentoimassa kansanedustajat Päivi Lipponen (sd), Mikael Jungner (sd) ja Harri Jaskari (kok).

jungner_IMGP3178

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen uskoi, että kokeilukulttuuri tulee Suomessa lähtemään kunnolla liikkeelle myös hallituksen vastavalmistuneen tulevaisuusselonteon myötä ja käyttäytymistieteellisen näkökulman soveltaminen sopisi ajatusmaailmaan hyvin.

Mikael Jungner näki politiikan ongelmien taustalla viime vuosisadalla syntyneiden aatesuuntausten jumittumisen teoreettiseen keskusteluun, joka ei vastaa nykyajan ongelmiin. Hänen arvionsa mukaan 95 % energiasta tulisi laittaa konkreettisissa tilanteissa ratkaisujen testaamiseen ja tulosten analysointiin.

 

Harri Jaskari piti entisenä tutkijana tutkimuksen mukaan ottamista päätöksenteossa erityisen tärkeänä ja hänen mielestään käyttäytymistaloustieteen mahdollisuuksia kannattaisi heti pilotoida. Jaskari esitti kolme mahdollista kohdetta: alkoholipolitiikka; yrittäjyys ja siihen liittyvä tappiokammo sekä energiakysymykset, etenkin säästämisen ja kulutuksen osalta.

kaikki_puhujat_2_IMGP3224

Yleisön joukosta nousi kysymys käyttäytymistieteen soveltamisen suhteesta demokratiaan ja tasa-arvoon. Lisäksi tutkijoiden näkökulmasta tuotiin esille käytännön ongelmia; Suomessa tehdään jo erilaisia käytännön kokeiluja, mutta usein ne eivät täytä satunnaisten interventioiden tunnusmerkkejä tai eivät johda uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Käyttäytymistieteissä myös vaikuttavien mekanismien tutkiminen on haastavampaan kuin pelkkien ilmiöiden ennustaminen. Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen nosti myös esille perinteisen kansanvalistuksen riittämättömyyden. Niiden korvaajana ja täydentäjänä hän korosti elämänhallintataitojen merkitystä, joita Tänk on aiemmin tutkimuksessaan käsitellyt.

By

Käyttäytymistiede politiikan teon välineenä – oppeja maailmalta

Torstaina 6.3. klo 10.30 – 11.30.
Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3 (Pikkuparlamentti) – tilaisuus on kaikille avoin.
Järjestäjänä ajatushautomo Tänk ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Innostunut yhteiskunta -jaos.

Monen yhteiskunnallisen ongelman ytimessä on kansalainen, joka ei aina toimi omaa hyvinvointiaan edistäen. Psykologinen tutkimus osoittaa, etteivät kansalaiset ole niin rationaalisia päätöksentekijöitä kuin aiemmin on haluttu uskoa. Monien politiikkatoimien epäonnistumisen takana onkin käyttäytymistieteelliseen näytön puuttuminen valmisteluprosessista.

Tiina Likki (VTT) ja Markus Kanerva (VTM) ajatushautomo Tänkistä kertovat kansalaisinfossa järjestettävässä tilaisuudessa, kuinka käyttäytymistieteellisten tutkimustulosten avulla voidaan vaikuttaa ihmisten toimintaan ja siten edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Onnistuneita toimenpiteitä niin terveyden, energiankulutuksen kuin työllistymisen parista löytyy ympäri maailmaa, mutta erityisesti Iso-Britannian Behavioral Insights Teamin toiminta tarjoaa mielenkiintoisia oppeja.

Tänkin esitystä kommentoivat kansanedustajat Harri Jaskari (kok), Mikael Jungner (sd) ja Päivi Lipponen (sd). Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan ja kyselemään aiheesta. Kansalaisinfon tilaisuus on kaikille avoin, mutta toivomme silti ennakkoilmoittautumista oheisen linkin kautta – ilmoittautuminen.

“Käyttäytymistiede politiikan teon välineenä – oppeja maailmalta” -tilaisuus on avaus Tänkin laajemmalle hankkeelle, jonka tarkoituksena on edistää näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan tekemistä Suomessa. Osana hanketta Tänk järjestää torstaina 5. kesäkuuta 2014 seminaarin, johon on lupautunut puhumaan alan kansainvälisiä huippunimiä. Lisäksi Tänk tulee järjestämään työpajoja suomalaisille toimijoille ja vaikuttajille syksyllä 2014.

Tervetuloa!

Näin löydät perille:

kansalaisinfo_sijainti