By

Mitä voimme oppia maailmalla järjestetyistä perusturvaan liittyvistä kokeista?

mitavoimmeoppia_kansi

Tänk Fellow Ohto Kanninen ehdotti jo 2012 kenttäkoetta perustulosta. Yhdessä Tänkin tutkimusjohtajan Mikko Forssin kanssa he jalostivat idean marraskuussa 2014 julkaistuksi raportiksi “Miten testata perustulon vaikutuksia?“. Raportin yhtenä tavoitteena oli viedä eipäs-juupas-väittelyksi jämähtänyt perustulokeskustelu faktoihin perustuvalle tasolle. Perustulon käyttöönoton kaltaista systeemistä muutosta on haastavaa simuloida matemaattisilla malleilla siihen liittyvien dynaamisten vaikutusten takia. Tämän on tiedostanut myös pääministeri Juha Sipilän hallitus, joka linjasi strategisessa ohjelmassaan toukokuussa 2015, että ”toteutetaan perustulokokeilu”.

Lataa tutkimus tästä.

Käsillä oleva raportti on osa esiselvitystyötä, jonka tarkoituksena on valtioneuvoston kanslian (VNK) tilauksesta valmistella Suomessa toteutettavaa perustulokokeilua. Vaikka kenttäkoe perustulosta on Suomessa uusi idea, maailmalla on joitakin kokeita jo tehty. Päätavoitteenamme on ollut hakea niistä oppia, jotta ymmärtäisimme, mitä asioita tulisi huomioida perustulokokeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Olemme koonneet mielestämme olennaisimmat opit heti raportin alkuun kiireistä lukijaa silmällä pitäen. Raportti on julkaistu Kelan Työpapereita-julkaisusarjassa.

Lähteinä olemme käyttäneet akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tämä on rajannut tarkastelusta pois kokeet tai kokeilut, joista ei ole tehty kunnollisia selvityksiä tai analyysejä. Alankomaissa suunnitteilla olevien kokeiden tiedot perustuvat niitä valmistelevien tutkijoiden haastatteluihin. Kuvailemme työpaperissa lyhyesti, minkälaisia eri kokeet ovat olleet ja minkälaisia tuloksia niistä on saatu. Näihin havaintoihin perustuen olemme valmistelleet listan keskeisimmistä opeista, jotka kannattaa huomioida suomalaisen perustulokenttäkokeen valmistelussa. Nämä opit on jaettu kolmeen aihealueeseen: tutkimuskysymykset, koeasetelma ja tulosten arvioiminen.

Read More

By

Miten testata perustulon vaikutuksia?

Kenttäkoe paras malli kokeilla perustuloa

petukansiMikäli Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään testaamalla. Kenttäkokeella voitaisiin luotettavimmin selvittää perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin.

Tulokset käyvät ilmi Ajatushautomo Tänkin 26.11. julkaisemasta selvityksestä “Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä”.

Lataa tutkimus tästä.

Tänk lähestyy selvityksessään perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta.
- Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Perustulokenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi, sanoo selvityksestä vastaava tutkija, Tänk Fellow Ohto Kanninen Ajatushautomo Tänkistä.

Read More

By

Homma hallussa

Tänkin ensimmäisessä omassa tutkimusjulkaisussa pureudutaan hyvinvoinnin ja elämänhallinnan suhteeseen. Lähtökohtana on havainto, että vaikka suomalaisilla on keskimäärin enemmän taloudellisia resursseja ja vapauksia toteuttaa itseään kuin koskaan aiemmin historiassa, ihmiset eivät onnistu saavuttamaan itselleen tärkeimpiä asioita.

Tutkimuksen teoreettinen pohja nojaa Amarta Senin toimintavalmiusteoriaan, jota on täydennetty omalla elämänhallinnan käsitteellämme. Tulokset osoittavat, että elämänhallinta on merkittävä tavoitteiden saavuttamista ennustava tekijä. Lisäksi havaittiin, että tavoitteiden saavuttaminen on keskeisesti yhteydessä yksilön kokemaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen.

 

Haasteet elämänhallinnassa eivät ole vain yksilötason kysymyksiä. Elämänhallinnan puute on monilta osin yhteiskunnallinen ongelma, jota voisi parantaa politiikan keinoin. Kohentuminen näkyisi yksilön hyvinvoinnin lisäksi monenlaisina yhteiskunnallisina hyötyinä, kuten alentuneina sosiaali- ja terveysmenoina. Tutkimuksen mukaan myös yksilöt, joilla on korkean elämänhallinnan taso kokevat muita useammin tekevänsä mielekästä työtä. Parhaimmillaan tämä merkitsee tuottavaa ja pitkää työuraa. Raportissa esitellään myös suuntaviivoja, minkälaista politiikkaa pitäisi tehdä elämänhallinnan kohentamiseksi.

Lataa tutkimus tästä.

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa 4.6.2013 Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen, kansanedustaja Päivi Lipponen ja yrittäjä Jari Sarasvuo kommentoivat julkaisua tuoreeltaan. Katso heidän näkemyksensä täältä.

By

Kuplia, kuohuntaa ja utopioita


Tänkin raportti Kuplia, kuohuntaa ja utopioita – Selvitys uudesta taloudellisesta ajattelusta ja liikehdinnästä on julkaistu! Sitran tilaama selvitystyö auttaa ymmärtämään valtavirran ulkopuolista ajattelua ja uuden taloudellisen liikehdinnän muotoja. Keskeinen yhdistävä tekijä esitellyille ajatuksille ja liikkeille on se, että ne voidaan nähdä reaktioina johonkin asiantilaan, ongelmaan tai muutokseen, joista selvityksen alussa on nostettu esille seitsemän keskeistä. Selvitys kuvaa myös vaihtoehtoisia uusia malleja siitä, kuinka talous tulisi järjestää. Lisäksi  tarkastellaan ajatushautomoita ja instituutteja uuden tekemisen ja tutkimuksen muotoina, joissa yhdistyy taloudellinen analyysi, uudenlaisten talousmallien rakentaminen ja jopa aktivismi.

Lataa julkaisu tästä.

Lue myös Mikko Forssin ja Ohto Kannisen kirjoittama blogipostaus Tänään marginaalissa, huomenna valtavirtaa?

Kuva: Taiteilija Karolina Kucian visuaalinen näkemys julkaisun sisällöstä. Voit suurentaa kuvan klikkaamalla sitä.