By

Mitä voimme oppia maailmalla järjestetyistä perusturvaan liittyvistä kokeista?

mitavoimmeoppia_kansi

Tänk Fellow Ohto Kanninen ehdotti jo 2012 kenttäkoetta perustulosta. Yhdessä Tänkin tutkimusjohtajan Mikko Forssin kanssa he jalostivat idean marraskuussa 2014 julkaistuksi raportiksi “Miten testata perustulon vaikutuksia?“. Raportin yhtenä tavoitteena oli viedä eipäs-juupas-väittelyksi jämähtänyt perustulokeskustelu faktoihin perustuvalle tasolle. Perustulon käyttöönoton kaltaista systeemistä muutosta on haastavaa simuloida matemaattisilla malleilla siihen liittyvien dynaamisten vaikutusten takia. Tämän on tiedostanut myös pääministeri Juha Sipilän hallitus, joka linjasi strategisessa ohjelmassaan toukokuussa 2015, että ”toteutetaan perustulokokeilu”.

Lataa tutkimus tästä.

Käsillä oleva raportti on osa esiselvitystyötä, jonka tarkoituksena on valtioneuvoston kanslian (VNK) tilauksesta valmistella Suomessa toteutettavaa perustulokokeilua. Vaikka kenttäkoe perustulosta on Suomessa uusi idea, maailmalla on joitakin kokeita jo tehty. Päätavoitteenamme on ollut hakea niistä oppia, jotta ymmärtäisimme, mitä asioita tulisi huomioida perustulokokeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Olemme koonneet mielestämme olennaisimmat opit heti raportin alkuun kiireistä lukijaa silmällä pitäen. Raportti on julkaistu Kelan Työpapereita-julkaisusarjassa.

Lähteinä olemme käyttäneet akateemisia tutkimusjulkaisuja. Tämä on rajannut tarkastelusta pois kokeet tai kokeilut, joista ei ole tehty kunnollisia selvityksiä tai analyysejä. Alankomaissa suunnitteilla olevien kokeiden tiedot perustuvat niitä valmistelevien tutkijoiden haastatteluihin. Kuvailemme työpaperissa lyhyesti, minkälaisia eri kokeet ovat olleet ja minkälaisia tuloksia niistä on saatu. Näihin havaintoihin perustuen olemme valmistelleet listan keskeisimmistä opeista, jotka kannattaa huomioida suomalaisen perustulokenttäkokeen valmistelussa. Nämä opit on jaettu kolmeen aihealueeseen: tutkimuskysymykset, koeasetelma ja tulosten arvioiminen.

Read More

By

Käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa – yhteenveto seminaarista

Hiljainen_vallankumous_yhteenveto_kuvaHiljainen vallankumous – Käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa -seminaarin kolmen pääpuhujan esityksistä valmistui yhteenvetoraportti viime syksynä. Olemme sitä hyödyntäneet muun muuassa työpajassa, jossa jatkoimme suomalaisin voimin seminaarin aiheista. Kertauksena viime kesäisestä seminaaristamme haluamme jakaa sen myös kaikille kiinnostuneille.Ohessa myös kiireisimmille pääpuhujien esitysten ydinkohdat.

Lataa yhteenveto tästä.

Lord Gus O’Donnell: Mitä on käyttäytymistaloustiede ja mitä se voi tarjota yhteiskuntapolitiikalle.

  1. Meidän tulee pyrkiä ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja miten ihmiset tekevät päätöksiä. Yhteiskunnan tukea tarvitsevat ihmiset ovat usein joutuneet asemaansa väärien tai lyhytnäköisten päätöstensä tai epäonnen takia. Kun ymmärrämme tällaiseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, pystymme luomaan toimivaa yhteiskuntapolitiikkaa.
  2. Politiikkatoimenpiteet tulee testata etukäteen aina kun se vain on mahdollista, koska ilman testausta ei voi tietää niiden vaikutuksia. Testaaminen tukee myös uusien, entistä parempien keinojen kehittämistä.
  3. Suomessakin kannattaisi perustuu oma yksikkö, joka tukisi julkisen sektorin toimenpiteiden kehittämistä ja tutkimista hyödyntäen käyttäytymistieteitä ja testausta. Tällainen yksikkö voi myös laajemmin vaikuttaa asenteisiin ja työtapoihin yhteiskuntapolitiikan tekemisessä.
  4. Muualla tehtyjä toimenpiteitä ei pidä kopioida suoraan. Niitä voi hyödyntää, mutta toimenpiteet on sovitettava paikalliseen kulttuuriin ja sosiaaliseen normistoon. Myös siksi oma yksikkö on perusteltu.

Professori George Loewenstein: Kokeelliset tutkimukset yhteiskuntapolitiikan tukena.

  1. Käyttäytymistaloustiede huomioi perinteistä talousteoriaa paremmin, kuinka ihmiset oikeasti toimivat ja tekevät päätöksiä, mikä auttaa suunnittelemaan parempia yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä.
  2. Toimenpiteitä tulee aina pyrkiä testaamaan ennen niiden käyttöönottoa, mieluiten satunnaistetuilla kenttäkokeilla.
  3. Testaaminen on tärkeää, koska ainoastaan sen avulla voimme varmistua, että suunniteltu toimenpide tuottaa halutut tulokset.

Tutkija Pelle Guldborg Hansen: Kuinka käyttäytymistaloustiede ja tuuppaukset toimivat Pohjoismaissa

  1. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on monia piirteitä, jotka tukevat niin sanottujen tuuppaus-interventioiden tekemistä
  2. Mahdollisuuksia toteuttamaan tarvitaan osaavia ihmisiä.
  3. Paras toimintaympäristö syntyy, kun hankkeilla on sekä julkisen sektorin tuki että ne syntyvät alhaalta ylöspäin.
  4. Pienillä muutoksilla voidaan saada iso vaikutus aikaiseksi.

By

Miten testata perustulon vaikutuksia?

Kenttäkoe paras malli kokeilla perustuloa

petukansiMikäli Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään testaamalla. Kenttäkokeella voitaisiin luotettavimmin selvittää perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin.

Tulokset käyvät ilmi Ajatushautomo Tänkin 26.11. julkaisemasta selvityksestä “Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä”.

Lataa tutkimus tästä.

Tänk lähestyy selvityksessään perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta.
- Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Perustulokenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi, sanoo selvityksestä vastaava tutkija, Tänk Fellow Ohto Kanninen Ajatushautomo Tänkistä.

Read More

By

Elämänhallinta rakentaa kestävää Suomea

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan ”Onnellisuus rakentaa kestävää hyvinvointia” (11.4.) Sitran vasta julkaistuun teokseen perustuen, että ”elämänhallinnan vaikeus on yksi merkittävistä hyvinvointia vähentävistä tekijöistä”. Tänk, riippumaton suomalainen ajatushautomo, tarttui elämänhallinnan kysymykseen jo kesäkuussa 2013 julkaisemassaan tutkimusraportissa.

Määrittelimme elämänhallinnan lyhyesti tarkoittavan itsetuntemukseen perustuvaa kykyä asettaa tavoitteita ja saavuttaa niitä. Toteuttamamme laajan kyselytutkimuksen avulla halusimme tarkastella elämänhallinnan yhteyttä siihen, tekevätkö suomalaiset haluamiaan asioita sekä mitkä asiat lisäävät elämänhallinnan tunnetta.

Tutkimuksemme osoitti, että tavoitteiden saavuttaminen on keskeisesti yhteydessä koettuun hyvinvointiin. Tavoitteiden saavuttamista lisäsivät puolestaan elämänhallinta yhdessä sen kanssa, kuinka turvatuksi ihmiset kokivat henkilökohtaisen taloudellisen tilanteessa sekä kuinka paljon heillä oli saatavilla sosiaalista tukea. Sosiaalinen tuki vaikutti suoraan myös elämänhallintaan, johon hieman yllättäen ei tulo- tai koulutustasolla ollut vaikutusta.

Tuloksemme siis tukevat väitettä elämänhallinnan ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta. Elämänhallinnan edistämisen keinoja pohtiessa on hyvä korostaa, että elämänhallinnassa ei ole kyse vastuun sälyttämisestä yksilön harteille, vaan elämänhallintaa voidaan tukea monin politiikan keinoin. Mielestämme tulevaisuuden hyvinvointipolitiikan tulisikin tähdätä elämänhallinnan tasa-arvon edistämiseen.

Pääkirjoituksessa esitettiin, että esi­mer­kik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ja ark­ki­teh­tuu­ri edis­tä­vät yleis­tä hy­vin­voin­tia. Niitä laaja-alaisempaa hyötyä hyvinvoinnille tarjoaa niin sanotun valinta-arkkitehtuurin ymmärtäminen ja soveltaminen. Käyttäytymistä ohjaavat monet tekijät, joita emme usein edes tiedosta tai ajattele. Elämänhallinnan politiikkaa voi ajatella ihmisten omia, tietoisia valintoja tukevana politiikkana: se lisää ihmisten mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti resurssejaan.

Yksi suosituksistamme hyvinvoinnin turvaamiseksi Suomessa on asettaa tavoitteita, joihin politiikan toimilla voidaan aidosti vaikuttaa ja joita voidaan mitata. Avoimessa maailmantaloudessa pienen Suomen hallituksen suorat keinot vaikuttaa hyvinvointiin talouskasvun kautta ovat hyvin rajalliset. Sitä vastoin keskittymällä elämänhallinnan politiikkaan voitaisiin onnistua hyvinvoivan, kestävän Suomen rakentamisessa.

By

Käyttäytymistaloustieteen mahdollisuudet Suomessa -seminaari

Tänkin torstaina 5.6. järjestämässä seminaarissa paneuduttiin siitä, miten käyttäytymistieteellistä näyttöä voitaisiin Suomessa hyödyntää politiikan tekemisessä. Puhujina tilaisuudessa olivat käyttäytymistaloustieteen huippuasiantuntijat maailmalta. Tarkan ohjelman voit tarkistaa täältä.

Tänk 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lordi Gus O’Donnell (Chairman, Frontier Economics / kuvassa keskellä) on yksi David Cameronin hallituksen alaiseksi perustetun, käyttäytymistieteitä uraa uurtavasti politiikassa soveltavan Behavioural Insight Team -yksikön perustajista. Hän esitteli käyttäytymistaloustieteen perusteet ja päämekanismit sekä miten tehdä käyttäytymistaloustieteen ja yleisemmin käyttäytymistieteiden avulla vaikuttavaa politiikkaa. O’Donnell myös perusteli, miksi hänen mielestään hallitusten kannattaa ottaa käyttöön käyttäytymistieteiden tarjoamat työkalut tukemaan kansalaisten päätöksenteko: voidaan välttää liiallista sääntelyä ja saada aikaan säästöjä.

topi_ja_george

Professori George Loewenstein (Herbert A. Simon Professor of Economics and Psychology at Carnegie Mellon University / kuvassa oikealla) toi esille klassisen taloustieteen ongelmallisuuden ihmisen toiminnan tulkitsijana. Taustalla on virheellinen oletus siitä, että ihmiset käyttäytyisivät puhtaan laskelmoivasti ja optimoisivat valintansa. Sen sijaan käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma ottaa ihmisen paremmin huomioon kokonaisuutena ja näin ollen tarjoaa monipuolisemman työkalupakin poliitikoille. Käyttäytymistaloustiedettä sovellettaessa merkittäviä ovat satunnaistetut vertailukokeet, joissa kontrolliryhmän avulla voidaan mitata testattavan toimenpiteen vaikuttavuus. Esimerkkeinä Loewenstein esitteli ylipainoon liittyviä tutkimuksia. Myös Hankenin apulaisprofessori Topi Miettinen (kuvassa vasemmalla) korosti kommenttipuheenvuorossaan satunnaistettujen vertailukokeiden merkitystä vaikuttavuuden selvittämisessä.

Tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilde University & The Danish Nudging Network) esitteli johtamansa käyttäytymistieteellisen verkostonsa tekemää työtä, jota hän kuvaili ”sissitutkimukseksi”. Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman paljon kokeellisia interventioita ja tuoda tutkimusta lähelle kadunmiestä. Esimerkkinä Hansen kertoi, kuinka he kokeilivat Kööpenhaminan lentokentällä erilaisia ratkaisuja passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi. Hän myös kuvailu pohjoismaisten erityispiirteiden – sääntely, kattavat väestötietokannat, matala hierarkia ja konsensuskulttuuri – vaikutusta käyttäytymistaloustieteen ja sitä hyödyntävän politiikan soveltamiseen.

Puheenvuorot voit katsoa täältä.

paneeli_rajattava_ylhäältä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa keskusteltiin muun muassa kokeilukulttuurin tärkeydestä ja sen edistämisestä yhteiskunnassa sekä valtionhallinnossa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vaatii aina omistajuutta sekä sitoutumista, ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan paras tapa olisi aloittaa käyttäytymistaloustieteen soveltaminen keskitetysti. Keskusteluissa käsiteltiin myös tuuppauspolitiikan eettistä puolta. Lordi O’Donnell sekä Hansen korostivat avoimuuden merkitystä, myös negatiivisen tai nolla-tuloksen tuottaneista kokeiluista tulisi raportoida julkisesti.

Paneelikeskustelun voit katsoa täältä.

By

Seminaarin jälkitallenne

Tänkin käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa -seminaarin voi katsoa myös jälkeenpäin. Seminaari järjestettiin torstaina 5.6. klo 13 – 17. Seminaarin ohjelman voit tarkistaa täältä.

Alussa Markuksen tervetuliaissanat ja O’Donnelin esittely
Lordi O’Donnellin esitys kohdasta 6:00
Yleisökysymykset lordi O’Donnelille 54:20
Professori George Loewensteinin esitys kohdasta 1:11:03
Apulaisprofessori Topi Miettisen kommenttipuheenvuoro sekä keskustelua kohdasta 1:50:30

Alussa tutkija Pelle Guldborg Hansenin esittely kohdasta 1:29
Tutkija Hansenin esitys kohdasta 3:10
Kysymykset Hansenille kohdasta 32:25
Paneelikeskustelu 46:55

By

Seminaarin live-stream

Tervetuloa seuraaman Tänkin käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa -seminaarin stream-lähetystä! Seminaari järjestetään torstaina 5.6. klo 13 – 17. Seminaarin ohjelman voit tarkistaa täältä.

By

Seminar: Introduction to an evidence-based, behavioural science approach to public policy in Finland

You can watch the seminar afterwards here.

How can psychology and behavioural science be used to improve public policy? Following international success stories such as the Behavioural Insights Team in the UK, Tänk believes that the time has come for Finnish politicians and policy makers to consider how to embed a culture of testing and trialling into policy processes. The seminar organised by Tänk on June 5th brings together internationally renowned researchers and policy makers to discuss the promise of a behavioural approach to public policy in Finland.

Seminar programme 5.6.2014:

12.30 Registration starts
13.00 Welcome – Markus Kanerva (Managing Director, Tänk)
13.10 Lord Gus O’Donnell (UK Cabinet Secretary, Head of the Civil Service 2005-2011):
What Is Behavioural Economics and What Can It Offer to Public Policy
13.55 Comment from State Secretary Olli-Pekka Heinonen
14. 00 Questions from the audience

14.10 Professor George Loewenstein (Herbert A. Simon Professor of Economics and Psychology at Carnegie Mellon University):
Using Experimental Research to Inform Policy Making
14.55 Comment from assistant professor Topi Miettinen
15. 00 Questions from the audience

15.10 Intermission and coffee

15.30 Researcher Pelle Guldborg Hansen (Roskilde University & Danish Nudging Network):
How Do Behavioural Economics And Nudges Work In The Nordic Countries
16.00 Questions from the audience

16.15 Panel discussion:
How To Get Started In Finland
Participants: O’Donnell, Loewenstein, Guldborg Hansen, State Secretary Olli-Pekka Heinonen (The Prime Minister’s Office) and assistant professor on behavioural economics Topi Miettinen (Hanken School of Economics). Tänk’s Advocacy Director Tiina Likki acts as the chairperson of the panel.

17.00 – 18.00 Informal cocktails

 

By

Self mastery in ten points

1.
The independent Finnish think tank Tänk introduces a new perspective on welfare: self mastery needs to be raised from everyday language into a key concept in public debate.

2.
Self mastery is seen as a process that comprises of introspection, planning and the ability to reach set goals. In brief, self mastery refers to one’s ability, based on introspection, to set and reach personally significant goals.

3.
The study is based on the perception that for a variety of reasons, individuals do not engage in their preferred activities or organize their lives in a personally satisfactory manner despite the ever-expanding universe of life choices available.

4.
The study is based on Amartya Sen’s capabilities approach. Tänk, the independent Finnish think tank, has further developed the concept of self mastery and added it to the capabilities framework in order to improve the theory’s applicability to developed countries, such as Finland.

5.
The study, “Self Mastery in Finland in 2012”, is based on a survey conducted amongst a random sample of 1002 respondents. The aim of the study was to examine whether Finns lead their lives in a personally fulfilling manner.

6.
The central findings are:
- Social networks support the proactive life process
- A self mastery approach, together with a secured economic situation and social networks, improves the attainment of personal goals.
- The attainment of personal goals is closely linked to individual experiences of welfare.

7.
The lack of personal proactivity in people’s lives is further aggravated by social and structural problems. A proactive life approach does not mean that individuals alone are responsible for their situations – but the process of its adoption can be supported by policy choices. What if policies aimed at promoting the equality in individuals’ ability to proactively manage their own lives?

8.
Policies that support a proactive life approach encourage citizens’ personal, conscious and informed choices and the optimization of individual resources and capabilities. Introducing the behavioural ‘nudge’ approach and regular, systematic measurement of proactivity levels into policy-making could further support this. Could existing policies be assessed on how well they support citizens’ proactivity towards their own choices?

9.
The theoretical framework and results introduced in the “Self Mastery in Finland in 2012” have not reached their final form and Tänk intends to continue studying the subject. While self mastery and the proactive life approach alone cannot solve the problems of social and economic marginalization, we aim to push for a new way of thinking about welfare and welfare policy.

10.
We wish to push for the introduction of institutions that provide behavioural insight and support individuals’ self mastery over their lives and choices in the Finnish context.

By

Kutsu seminaariin käyttäytymistieteen mahdollisuuksista politiikassa ja hallinnossa

Hiljainen vallankumous -
Käyttäytymistieteelliseen näyttöön perustuva yhteiskuntapolitiikka Suomessa -seminaari

Helsingissä, torstaina 5.6. klo 12.30–17.00, Hanken Svenska handelshögskolanin juhlasalissa kohtaavat käyttäytymistieteen ja sitä soveltavan politiikan kansainväliset kärkinimet, suomalaiset politiikantekijät ja heidän sidosryhmänsä sekä muut aiheesta kiinnostuneet.

Uudelleen muotoiltu maksumuistutuskirje lisäsi verojen maksua 15 prosentilla. Personoidut tekstiviestimuistutukset lisäsivät sakkojen maksamista 33 prosentilla. Useiden toimien yhdistelmä sai 300 000 jäsenen virkamieskunnan pienentämään hiilijalanjälkeään pysyvästi 10 prosenttia.

Yllä mainittujen toimien takana oli käyttäytymistieteitä soveltava Behavioral Insights Team, vuonna 2010 Ison-Britannian pääministerin alaisuuteen perustettu yksikkö. Soveltaen tutkimustietoa ihmisten käyttäytymisestä yksikkö on luonut toimenpiteitä, joiden arvioidaan tuottavan säästöjä yli 300 miljoonaa puntaa vuodessa seuraavien 5 vuoden aikana.

Ajatushautomo Tänk on vakuuttunut, että myös Suomen on aika aloittaa käyttäytymistieteellisen näytön systemaattinen hyödyntäminen yhteiskunnallisten toimenpiteiden suunnittelussa. Merkittävien säästöjen lisäksi käyttäytymistieteellistä lähestymistapaa hyödyntämällä voidaan edistää muun muassa yrittäjyyttä, terveyttä ja hyvinvointia.

Torstaina 5.6.2014 Tänkin seminaarissa kohtaavat käyttäytymistieteen ja sitä soveltavan politiikan kansainväliset kärkinimet, suomalaiset politiikantekijät ja heidän sidosryhmänsä sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Tervetuloa mukaan hallinnon hiljaiseen vallankumoukseen.


Seminaarin ohjelma:

12.30 Ilmoittautuminen

13.00 Tervetuloa: toimitusjohtaja Markus Kanerva (Tänk)

13.10 Puheenvuoro: Lordi Gus O’Donnell (UK Cabinet Secretary, Head of the Civil Service 20052011): 
  What Is Behavioural Economics and What Can It Offer to Public Policy 
13.55 Kommentti: Valtiosihteeri
Olli-Pekka Heinosen 
(valtioneuvoston kanslia)
14.00 Yleisökysymyksiä

14.10 Puheenvuoro: Professori George Loewenstein (Herbert A. Simon Professor of Economics and Psychology at Carnegie Mellon University): 
  Using Experimental Research to Inform Policy Making
14.55 Kommentti: A
pulaisprofessori Topi Miettinen (Hanken School of Economics)
15.00 Yleisökysymyksiä

15.10 Kahvitauko

15.30 Puheenvuoro: Tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilde University & The European Nudge Network):
  How Do Behavioural Economics And Nudges Work In The Nordic Countries
16.00 Yleisökysymyksiä

16.15 Paneelikeskustelu:  How To Get Started In Finland
Osallistujat: O’Donnell, Loewenstein, Guldborg Hansen, Heinonen ja Miettinen. 
Paneelia johtaa Tänkin vaikuttamistyönjohtaja
Tiina Likki.

16.55 Kiitossanat

17.00–18.00 Cocktail-tilaisuus

Seminaaria on mahdollisuus seurata myös suorana lähetyksenä Tänkin verkkosivujen kautta (www.thinktaenk.fi) tai jälkikäteen videotallenteena. 
 


Seminaari on maksuton ja englanninkielinen.

Avaa ilmoittautumislomake

Näin löydät perille:


Osoite: Hanken 
Svenska handelshögskolan, Arkadiankatu 22, Helsinki (juhlasali)

Muistathan välittää kutsua eteenpäin sosiaalissa verkostoissasi. 

Tervetuloa ajatushautomo Tänkin puolesta,
Markus Kanerva
toimitusjohtaja, Tänk
markus@thinktaenk.fi
puh. 040 845 1881
 


Seminaarin toteuttamista ovat tukeneet:

       

     

 


Tänk on aatteellisesti sitoutumaton, poliittisesti riippumaton suomalainen ajatushautomo. Toimintamme tarkoituksena on  edistää suomalaisen yhteiskunnan menestystä panostamalla käytännönläheiseen ongelmanratkaisuun puolueettoman analyysin keinoin.